Maanantaina odotettu puhelu sitten tuli. Hoitava lääkärini TAYSista kertoi, ettei magneettikuvassa näkynyt mitään poikkeavaa. Itkuhan siinä pääsi, mutta lääkäri konsultoi nopeasti gastrospesialistia ja soitti uudelleen kertoakseen, että suolioireeni viittaisivat pahassa vaiheessa olevaan ärtyneeseen suoleen. IBS todettiin jo kolonoskopiassa kuten sitä koskevassa päivityksessä kerroinkin, mutta tämä vahvisti tilanteen olevan vaikeampi. Suoli kouristelee ja reagoi masennukseen, masennus reagoi suoleen ja kierre on valmis. Kiristyksen tunteelle en saanut selitystä, mutta se selittynee leikkausarvilla.

Sain lähetteen TAYSin ravitsemusterapeutin vastaanotolle sekä reseptin Librax- lääkkeelle, jonka tulisi rauhoittaa kuuriluontoisesti vatsan kouristelua. Ravitsemusterapeutin ajalle olikin tilausta, sillä kun aloin etsiä uudelleen tietoa FODMAP-ruokavaliosta, en saanut ruoka-aineohjeista minkäänlaista yhtenäistä kuvaa. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi vihannesten ja hedelmien osalta on vaikeaa löytää sitä ainoata oikeaa ohjetta dieetistä, sillä eri lähteet antavat hyvinkin erilaisia listauksia siitä, mikä ovat FODMAPia ja mikä ei. Toivon terapeutin osaavan ohjeistaa minua ruokavalion korjaamisessa. Itsenäisesti huomasin kuitenkin nyt muutaman päivän aikana, että suosikkini nektariini ja parsakaali pahentavat oloa, ainakin suolen ollessa näin huonona. Viimeisimmän nektariinin söin eilen ja tänään kykenin iltapäivällä fillaroimaan 7km pätkän vailla liiallisia vatsakipuja, mikä on siis uskomaton suoritus viimeaikaiset kivut huomioiden. Sadekaan ei haitannut, vaan valui mielen päältä kuin hanhen selästä ainakin.

Libraxia en ole vielä uskaltautunut aloittamaan. Suunnittelin hakevani lääkkeen nyt viikonloppuna ja kokeilevani mahdollisuuksien mukaan taas poikaystävän läsnäollessa. Tämä on juurikin tätä uuden lääkkeen aloittamisen tangoa: onko allergiaa, tuleeko muita outoja oireita vai pamahtaako päälle se sekavuus ja uneliaisuus, jonka tiedän saavani bentsoista hirmuisen herkästi. Moni on saanut apua lääkkestä ainakin internetin mukaan, joten haaveilen olevani tulevaisuudessa yksi heistä onnekkaista.

Jatkuvat ruoansulatusvaivat ovat jotain käsittämättömän masentavaa. Itku on ollut viimeisen viikon aikana niin herkästi pinnassa, ettei ole tarvinnut olla kummoinenkaan asia sitä laukaisemassa. Pilleripurkin rahina, pudonnut lusikka, oma naama peilissä, hankaavat saumat vaatteissa, näin muutamia esimerkiksi. Yritän olla kuitenkin hyvä vatsalleni nyt, kun se tarvitsee apuani eniten ja liikkua enemmän, jos kiputilanne sallii. Ehkäpä tilanne vielä rauhoittuu ja tasoittuu.

Hain tänään postista uudet ravintolisät, jotka sain ystävältä kokeiluun jonkin verkostomarkkinointiyrityksen kautta. On tunnustettava, että suurella hypellä myytävät lisät epäilyttävät superherkän vatsan kannalta, mutta on sitä hullumpaakin tullut kokeiltua. Hivenaineiden määrät ovat kyllä samoja, joita imuroin itseeni nytkin purkista ja ruoasta, mutta tulevaisuus näyttänee, onko varsinaista eroa olemassa. Sittenhän sen tietää, kun kokeilee.

Kahvintuoksua nuuhkien ja toivoen huomisesta kaikille aurinkoista päivää,

Epione