Ajattelin kirjoitella tässä tuskissani ennen nukkumaanmenoa, kun ei pitkälleen käyminen kauheasti houkuta.

Pääsin käymään lauantaina Pakkahuoneella keikalla! Olin jo tosin valmiiksi kipeä ja kovakallo kun olen, jätin pyörätuolin kotiin ja kepittelin menemään. Tuska oli jo viimeisen puolen tunnin aikana hirvittävä ja niinhän se reippaus sitten kostautui, ja kotiin siirtyessä jalat lähtivät alta. Mies auttoi nukkumaan, kun oltiin viimein selvitty autosta ulos. Kaikki kunnia hänelle ja hänen kärsivällisyydelleen. Mutta oli silti kaiken tuskan arvoista päästä edes vähän ulos ilta-aikaan, niinkuin normaalia elämää viettävät voivat.

Nyt olen potenutkin jälkisärkyjä. Vatsa oli sunnuntaina taas suuri ja pinkeä, eikä ole vielä oikeastaan normalisoitunut. Koitan saalistaa halpoja äitiyshousuja edelleen, mutta niitä on kovin vaikeaa löytää omassa koossa fiksun näköisinä. Mietin äitiysvaateryhmään liittymistä Facebookissa, mutta en pidä ajatuksestä, että juuri tuohon ryhmään liittyminen näkyisi kavereille, äitiysvaatteita kun yleensä käyttävät ne sellaiset raskaana olevat naisihmiset, joihin en tällä hetkellä kuulu. Etsintä jatkuu.

Hankin viikonloppuna ensimmäiset Tenani. Hyllyn ääressä hävetti kauheasti, vaikkei minua kukaan kaiketi edes katsonut. Tuntuu vain, että tarvetta on, kipujen vain pahetessa ja rakon ja suolen muuttuessa yhä oudommiksi. Kontrollin väheneminen ja kipuilu ovat kramppien aikana yhteydessä toisiinsa enkä halua ottaa sitä riskiä, että yhtäkkiä tapahtuu jotain peruuttamatonta kodin turvan ja puhtaiden alusvaatteiden kantaman ulkopuolella. Sinänsä siis varmasti hyvä siirto, sillä tavalliset terveyssiteet vaikuttavat epämukavammilta sekä niissä on huonompi imukyky ja heikko liimapinta. Kun käytin vielä siteitä, inhosin sitä, miten niitä sai aina keräillä lähinnä housunlahkeista, tai sitten ne menivät vain ryttyyn ja vuoto päätyi kalsareihin. Ainakaan pienistä Tenoista ei tule samaa meteliäkään, sitä hirvittävää kahinaa, mitä kuukautisvaipoista. Toivon vain, että saan jättää hyvästit noille tuotteille muutaman paketillisen jälkeen!

Olisi jaksettava vielä puolitoista viikkoa. Suoli voi huonosti jostain syystä, ja kun chiansiemenet ovat omega 3- pitoisuutensa vuoksi tauolla ennen laparoskopiaa, kuidunsaanti onkin vähän haastavampi temppu. Siementen geelimäisyys on helpottanut massan liikkumista suolessa ja tehnyt tyhjentymisestä helppoa sekä vähentänyt kudosnesteen "valumista", mutta nyt kun apu ei ole käytettävissä, on tyhjentyminen hankalaa. Yritän käyttää Vi-siblinia ja pellavansiemenrouhetta, mutta vaikutus ei yllä chian tasolle, vaan ehkä jopa huonontaa oloa. Seuraavaksi kokeilen ehkä hampunsiemeniä. Vulvodyniankin tyyppistä kipuoirehdintaa olen muuten havainnut olevan yhä enemmän. Ei huvita, ei pysty, ja paikkoja kolottaa niin, että housujen pitäminen on ikävää. Kunhan näistä päivistä selviäisi kaikkineen, kun tuntuu, että suolta vain solmitaan, munasarjoja venyteltäisiin kuin purkkaa ja kohtu naapurinsa emättimen kanssa kramppaa joka ikinen hetki. En tarvitsisi tuota mosh pitia sisuksiini laisinkaan.

Pienissä yksiköissä, tunneissa ja minuuteissa menossa eteenpäin,

Epione