Asiat eivät ole paljoa muuttuneet viime päivityksestä. Veli kävi olemassa ja auttelemassa ja sain ajat tutkimuksille ja operaatioille: 3. päivä virtsarakon toimintakoe ja 10. päivä urologin tapaaminen, 4. päivä laparoskopia. Ensi viikon aikana pitäisi toimitella testejä ja näytteitä sekä tehdä virtsaamispäiväkirjaa, jottei tarvitse viime hetkellä stressata.

Laiska sunnuntai alkoi pitkään nukkuen ja vatsakivuilla. Yö oli kipuineen ja kudosnestevuotoineen vaikea. Suolta ja munasarjoja särki ja särkee edelleen, kouristuksenomaisesti. Vaikea sanoa, mistä kipu tällä erää johtuu, yleisestä tulehtuneisuudesta, ärsytyksestä vai syömisistä. Huomasin kyllä ikäväkseni, että gluteenittomaan pakasteleipääni oli leivottu luumua. Pahus vieköön tuotakin limppua, olisihan se ilman luumuakin maistunut.

Kortisonihoito alkaa muuten tuottaa tulosta. Kilpirauhanen on ihan tuntuvasti rauhoittunut. Koskeminen, tuuli kaulalla ja kova nieleskely sattuvat yhä, mutta ihan huomattavasti vähemmän. Pitkästihän tästä on vielä toipumista, mutta mukava huomata, että muutosta tapahtuu kuitenkin.

Apuvälineitä tuli tosiaan noudettua kotiin ja niiden kanssa liikkuminen alkaa luonnistua. Kyynärkepit ovatkin tutut, kiitos löysien nivelsiteiden ja hajoilevien polvien, joiden takia olin ikävuodet 11-18 vähän väliä keppien varassa. Niistä saa parhaan tuen nytkin, tosin ongelmaksi muodostuu välillä se, ettei jalka nouse tai toimi. Mutta niin kauan, kun koipi on toisesta päästä kiinni, se raahautuu onneksi mukana tavalla tai toisella. Kädethän ovat toki sitten varattuna, mutta kaikki ulkona liikkumiset täytyy suunnitella sen mukaisesti. Rollaattori on myös mukava, mutta vähän painavampi ja kömpelömpi. Tukeakaan ei saa aivan yhtä hyvin, sillä kyynärvarsia ei voi lukittaa samaan malliin suoraksi kuin keppien kanssa. Olen silti ulkoiluttanut rollaa ja yrittänyt oppia eroon nolostelusta ja ahdistuksesta. Pyörätuolia ei ole vielä onneksi tarvinnut ulos mennessä, mutta sitä hetkeä odotellessa. Olen yrittänyt liikkua kävellen vähintään kilometrin joka päivä, edes muiden asioiden hoitamisen lomassa. Käveleminen ja raahustaminen on hurjan väsyttävää, mutta yritän pitää jalan toiminnassa kivusta huolimatta. Epätasaisia lihaksia on niin kauheaa korjata, että yritän välttää sitä tilannetta kaikin keinoin.

Mutta nyt kouluhommien pariin. Saanpa jotenkin asioita eteenpäin!

-Epione